Sisäilman vaikutus työhyvinvointiin

Ihmiset viettävät 90% ajastaan sisätiloissa. Sisäilmalla on merkittävä vaikutus niin työhyvinvointiin kuin myös tehokkuuteen. On tutkittu, että sisäilman laadulla on merkittävä vaikutus ihmisen kognitiivisiin toimiin ja sitä kautta myös yksilön taloudelliseen suoriutumiseen.

Sisäilma on sekä ulkoilman että rakennuksen ja rakennuksen sisällä tapahtuvasta toiminnasta seuranneiden kaasumaisten ja hiukkasmaisten yhdisteiden sekoitus.

Sen laatuun vaikuttavia tekijöitä on useita:

Sisäilman kaasumaiset yhdisteet

  • ammoniakki
  • formaldehydi
  • haihtuvat orgaaniset yhdisteet
  • materiaalien kemialliset yhdisteet
  • otsoni
  • tupakka

Sisäilman hiukkasmaiset epäpuhtaudet 

  • huonepöly
  • liikenteen tai teollisuuden hiukkasmaiset epäpuhtaudet
  • mikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet
  • ihmisten vaatteissaan kantamat sekä eläimistä irtoava hilse
  • tupakan savu
  • asbesti

Fysikaaliset

  • ilman kosteus
  • lämpötila – suosituslämpötila on 20–22 astetta. Liian korkea, eli jatkuvasti yli 23 asteen sisälämpötila voi aiheuttaa terveyshaittoja, kuten limakalvojen ärsytystä, iho-oireita ja väsymystä.
  • pintojen lämpötila – kun pintojen lämpötila on liian korkea, niistä voi vapautua myös erilaisia kaasumaisia epäpuhtauksia rakennusmateriaaleista
  • ilman liike
  • säteily (radon)
  • valaistus
  • melu

Rakennukset ovat rakennettu niin energiatehokkaiksi, että korvausilmaa ulkoa ei juurikaan tule. Tämä aiheuttaa sen, että ilma on pysähtynyttä, eikä raikasta korvausilmaa tule riittävästi sisätiloihin. Ulkoa tuleva korvausilma olisi todella tärkeää myös siksi, että silloin sisäilmaan saataisiin ulko-ilmassa olevia niin sanottuja ”hyviä” mikrobikantoja sisäilmaan, joilla on positiivinen vaikutus ihmisen immuunijärjestelmälle.

Professori Joseph Allen Harvardin yliopistosta tutki työtilojen sisäilmaa, sekä ilmastointia ja niiden vaikutusta työhyvinvointiin.

Tutkimuksessa todettiin, että vaikeampien päätöksentekoprosessien suorittaminen helpottui huomattavasti, kun tilan ilmavaihdon nopeutta lisättiin. Ihmiset, jotka viettivät aikaa sisäilma-optimoidussa toimistotilassa, saivat huomattavasti korkeammat pisteet kognitiivisia toimia testatessa, kuin henkilöt, jotka viettivät ajan perinteisissä toimistotiloissa. Ilmanvaihdon lisääminen oli edullista ja osoitti huomattavat hyödyt. 

Hänen tutkimuksensa osoitti yrityksille 6 500$ kasvun henkilöä kohden vuodessa,          sekä 8 % kasvun yksilön päätöksentekokyvyssä.

 

Lue lisää tutkimuksesta täältä: https://advancedleadership.harvard.edu/blog/healthy-building-strategies-boost-performance

Close Menu